Voit osallistua työpajaan myös ruotsiksi tai englanniksi. (Du kan också engagera i workshopen på svenska. You can also participate in the workshop in english.)

Mahdollisten kieliryhmien vuoksi työpajaan on etukäteen ilmoittautuminen (ajattelenkoska@gmail.com) Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 7.12.

Klo 12.00-12.50, workshop på svenska
Klo 13.00-13.50, työpaja suomen kielellä
Klo 14.00-14.50, workshop in english

Työpajassa tehdään virallista tutkimusta ja siihen osallistuminen edellyttää tutkimusluvan allekirjoittamista. Allekirjoittajana hyväksyt sen, että työpajassa tuotettua materiaalia voidaan käyttää tutkimustarkoitukseen ja julkaista myöhemmin esim. tieteellisessä artikkelissa. Vielä allekirjoittamisen jälkeenkin sinulla on mahdollisuus kieltäytyä itseäsi koskevan materiaalin käyttämisestä.

Tilastojen mukaan nuorten leikkiminen loppuu noin 14-vuotiaana. -Miksi? Mielikuvitus, sisäinen motivaatio, mielihyvä, vapaa toiminta, yhdessä tekeminen ja mahdollisuus hallita ympäristöään asettamalla itselle sopivia sääntöjä. Nämä kaikki ovat ovat leikin tunnuspiirteitä ja samalla asioita, jotka tukevat ihan jokaisen meistä hyvinvointia.

Työpajassa tutkitaan lähes mahdotonta ja käsitellään leikkiä nuorten näkökulmasta. Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka Turun yliopistosta johdattaa osallistujat pohtimaan leikin olemusta ja sen toteutumista nuorten elämässä. Osallistava työpaja haastaa ajattelemaan myös leikin laajempia merkityksiä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.

Tutkivassa työpajassa yhteiskehitetään ideoita leikin mahdollisuuksien vahvistamisesta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Yhtenä työskentelymuotona pajassa on Comicubes, jota Katriina luonnehtii paperiteknologiaan perustuvaksi kolmiulotteiseksi mind mapiksi.

Katriinan ajatuksiin leikistä voit tutustua mm.

Visit https://podcasts.apple.com/fi/podcast/lelu-on-leikkiin-kutsu-vieraana-katriina-heljakka/id1570138244?i=1000523923212&l=fi
Visit https://soundcloud.com/porinyliopistokeskus/aasinsilta-podcast-osa-1
Visit https://www.youtube.com/watch?v=neq0LaH-Ld0
Visit https://kaupunkikanava.fi/leikkimista-saa-ja-kannattaa-jatkaa-aikuisenakin-henkilohaastattelussa-leikin-tutkija-katriina-heljakka/
Visit https://issuu.com/vaki-mana/docs/v_ki4_issuu

Työpajan keskustelukielenä on suomi. Etukäteen ilmoittautuminen on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä. Paikkoja on rajallisesti. (ajattelenkoska@gmail.com)

Klo 12.00-12.50, työpaja suomen kielellä
Klo 14.00-14.50, työpaja suomen kielellä

Työpajassa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: Kuuluuko mieleltään järkkyneen olla luova? Onko mielenterveyden häiriön kanssa eläminen yhteiskunnan näkökulmasta suorittamista ja voiko siinä epäonnistua? Miten puhe vaikeuksista oppimisen paikkana ja kärsimyksen kasvattavasta tehtävästä määrittävät mielenterveysongelmaisen minuutta?

Annastiina Mäkilä on laajasti kiinnostunut mielen terveyteen ja sairauteen liittyvistä määrittelyistä niin arjessa, tieteessä kuin yhteiskunnassakin. Hän tekee kulttuurihistorian oppiaineeseen väitöskirjaa suomalaisista masennuskäsityksistä 1980- ja 1990-luvuilla. Mielen toimintaan liittyvä tieto ja tiedon historia laajemminkin kiinnostaa Mäkilää. Hän on väitöskirjatyön lisäksi muun muassa työskennellyt tieteellisten julkaisujen toimitusten kanssa, tehnyt selvitystä päihdenuorten avun hakemisesta ja opettanut tieteellistä kirjoittamista. Tällä hetkellä opetus- ja kirjoitustöiden lisäksi hän työskentelee avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelijana Turun kauppakorkeakoulussa.

Mäkilän tieteellisiä ja populaareja kirjoituksia ja haastatteluja löydät hänen kotisivuiltaan osoitteesta Visit https://www.annastiinamakila.fi/ Vapaa-ajallaan Mäkilä valmentaa lapsensa jalkapallojoukkuetta, mikä tuo sopivasti haastetta myös työn ulkopuolelle.

Suoritin filosofian opintoni Jyväskylän yliopistossa, mistä valmistuin tohtoriksi keväällä 2020. Opiskelin alun perin matematiikkaa, ja tuolloin älyllinen elämäni edusti pikemminkin esoteerista (=okkultistista, salatieteellistä) kuin filosofista ajattelua. Tästä aihepiiristä teinkin kandidaatintyöni filosofiaan, mikä oli itselleni melkoinen kulttuurishokki. Akateeminen filosofiahan onkin kuivaa käsitteiden pyörittelyä eikä tärkeimpien ja suurimpien kysymysten avointa pohtimista! Alkujärkytyksen jälkeen aloin kuitenkin ymmärtää filosofian oppialan roolin ja pyrin parhaani mukaan adaptoitumaan siihen.

Graduni sekä väitöskirjani tein pahuudesta ja pahan käsitteestä. Väitöskirjani jälkeen olen palannut tutkimaan esoteriaa, tällä kertaa hieman filosofisesti kypsempänä. Nykyistä hankettani ”Esoteerinen ajattelu filosofiassa 1800-luvulta nykypäivään” (2022-2025) rahoittavat Suomen akatemia ja Koneen säätiö.

Kaikki voivat osallistua. Jokaisessa ryhmässä tarvitaan älypuhelin.

TYÖPAJA LUOVUUDESTA TEKOÄLYN AJALLA Tekoälyä tuntuu nykyään olevan kaikkialla ja siihen pohjaavat ovat yleistyneet myös luovassa työssä. Tietokoneiden laskentatehokkuus, valtava datan määrä ja tekoälymenetelmien nopea kehitys mahdollistavat sen, että nämä työkalut ovat helpommin kaikkien saatavilla. Mutta mitä tekoäly oikein on? Miten tekoälyä voi käyttää luovan työn apuna? Entä voiko tekoäly itsessään olla luova? Näitä kysymyksiä mietitään luovuutta ja tekoälyä yhdistelevässä työpajassa.

Kokeilemme muutamaa luovan tekoälyn työkalua ja pohdimme, mitä luovuus on tekoälyn ajalla. Työpajaan voi osallistua suomeksi tai englanniksi. Kesto on noin 45 minuuttia.

Olen väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Työni on osa LuotAI – Luovuus tekoälyn ajalla -hanketta, jota rahoittaa Koneen Säätiö. Tutkin väitöskirjassani taiteilijoiden ja tutkijoiden luovaa työtä. Tutkimukseni keskiössä on luovat prosessit nykyajan muuttuvassa maailmassa, missä työtä tehdään milloin missäkin, erilaisten uusien teknologioiden kanssa.

LuotAI-projektiin voit tutustua hankkeen nettisivuilla (englanniksi).

Luovuuden tutkija, Roosa Wingströmin kuva on tekoäly-algoritmin luomus.

Mukana myös: Klo 15.00-15.50, PANEELIKESKUSTELU LUOVUUDESTA JA HULLUUDESTA

Mitä nuorilta odotettiin sotienjälkeisessä Suomessa? Miksi liian touhukkaita ihmisiä paheksuttiin? Ovatko ihmiset nykyään uupuneempia kuin ennen? Entä keitä olivat psykopaatit – ja miksi he eivät aina olleet vaarallisia? Vastaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin luovuuden, hulluuden ja mielenterveyden lähihistoriasta. Vastauksia saat edellä oleviin kysymyksiin, ja lisäkysymyksiä voit keksiä tapahtumassa.

Olen tutkijatohtori Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS). Olen tutkinut muun muassa työn tehostamisen historiaa ja vaikuttajaviestintää huomiotaloudessa. Tällä hetkellä tutkin työssä väsymisen historiaa sotienjälkeisessä Suomessa. Tunteiden historian tutkimus on opettanut minulle, että ymmärrys luovuudesta ja hulluudesta kuten myös tehokkuudesta ja uupumuksesta elää ajassa ja muuttuu yhteiskunnan ihanteiden mukana.

Mukana myös: Klo 15.00-15.50, PANEELIKESKUSTELU LUOVUUDESTA JA HULLUUDESTA

Toimin opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa. Vapaa-ajalla harrastan muun muassa musiikin tekemistä.

Luovuus on liitetty nerouteen, hulluuteenkin. Luovuuden katsotaan tällöin olevan jotakin erityistä, jota toisilla on, toisilla ei. Olemme kuitenkin kaikki omilla tavoillamme luovia, usein ihan arkisissakin tilanteissa, kun teemme jotakin meille uutta tai kun sovellamme aiemmin oppimaamme uusiin tilanteisiin. Luovuus on tavallista ja silti ihmeellistä: mistä luovuus oikein kumpuaa?

Mukana myös: Klo 15.00-15.50, PANEELIKESKUSTELU LUOVUUDESTA JA HULLUUDESTA